Näen paremmin kuin koskaan Olin käyttänyt silmälaseja 10-vuotiaasta. Lasketellessa ja uidessa ne olivat ikävästi tiellä, joten...
Nyt näkee nyrkkeillä!
(Tietopulssi 1/2006)
– On minulla parhaillaankin musta silmä, nauraa nuori nainen puhelimessa. Hän on Liisa Suomela, 22, jonka silmät leikattiin Silmälaserissa lokakuussa. Liisan musta silmä ei kuitenkaan johdu siitä, vaan hänen harrastuksestaan nyrkkeilystä.
Turkulainen Liisa Suomela vaihtoi kuntonyrkkeilyn kilpaharrastukseen viime vuoden puolella, eikä ole katunut. Hän pitää nyrkkeilytreenien kovuudesta ja lajin vaativuudesta.
– Nyrkkeily ei ole vain pelkkää lyömistä, vaan siinä pitää myös yllättävän paljon ajatella, harkita ja suunnitella mitä on tekemässä, hän toteaa.
Liisa on liikkunut aina paljon. Nyrkkeilemisen lisäksi hän lenkkeilee sekä käy jumpissa ja kuntosalilla. Silmälasit tuntuivat olevan joka lajissa tiellä, ne hikistyivät, huurtuivat eivätkä tahtoneet pysyneet paikoillaan.
– Enkä muutenkaan pitänyt laseista. Niistä oli jotain 2,5 miinusta, ja sain ne joskus ollessani lukion ensimmäisellä. En koskaan oikein tottunut niihin.
Liisa yritti pitää piilolaseja, mutta ne olivat epäkäytännölliset. Varsinkin nyrkkeillessä piilarit lensivät usein silmistä pois, ja niiden etsiminen harjoitussalin hikiseltä lattialta oli ikävää ja epähygieenistä puuhaa. Silmien laserleikkauksen mahdollisuus oli väikkynyt Liisan ajatuksissa vuosia, mutta äidin epäröinti sai hänet lykkäämään suunnitelmaa.
Viime vuonna hän kuitenkin päätti ottaa härkää sarvista, ja lopulta äitikin myöntyi suunnitelmaan niin, että lopulta vanhemmat lupasivat maksaa puolet leikkaushinnasta. Sosiaalialaan opiskelevalle neitokaiselle kotiväen apu oli tervetullut.
– Leikkaukseen meno ei jännittänyt yhtään, sillä sain kaiken mahdollisen informaation esitarkastuksessa, ja olin myös tutustunut hyvin Silmälaserin nettisivujen tarjoamaan tietoon. Olin varma asiastani ja kaikki menikin hyvin. Olisikohan siinä mennyt jotain 15 minuuttia silmää kohden, hän muistelee.
Liisan silmät leikattiin yksi kerrallaan kahden päivän aikana. Hänellä ei ollut suuria vaivoja silmistään, ja näön kirkastumisen hän huomasi varsin pian. Nyt Liisa näkee paremmin kuin hän näkisi silmälaseilla konsanaan.
– Tosi paljon on elämä helpottunut kun ei tarvitse pitää laseja, hän summaa.
Niin, mutta se musta silmä? Liisa kertoo nauraen, että oli saanut lääkäri Sauli Forsmanilta juuri luvan harjoitella aivan vapaasti, silmiä ei tarvitsisi enää leikkauksen takia varoa. Ja niinpä sitten harjoiteltiin täysillä!